Koli koli, ja sähköt katoaa

Laiha seos on koneen turma ja takuulla kone lämpiää laihalla,se on selvä.Vielä kerrantoi perus säätö:kone käyntii,käytä lämpimäksi,tyhjäkäyntiä niinpaljon että käy vaikka kierrät seosruuvin kiinni,kierrä seosruuvia hitaasti auki siihen asti että kone käy suurimmilla kierroksillaan,tosta kohdasta karvan kiinnipäin,sen jälkeen säädät tyhjäkäynnin kohdalleen.Siinä se noin pähkinän kuoressa.Ja tosta laturin kytkennästä muistan tommosen et kaverin suitsassa oli tommonen samanlainen systeemi ja siihen oli selityksenä että kun ajetaan valoitta niin se rajoittaa latausta.Me kun oikastiin se kytkentä ni alko riittää siinäkin lataus.Oiskos tässä samaa haettu vai mihin toi perustuu.

eki912 kirjoitti:

Kauankohan viela jaksan tata... poikani jo sanoi etta olisit ostanut sittenkin hiukan varmemman vempeleen..... nooh , hinnasta kun tinkii, niin kai sita jostain sitten joutuu luopumaankin.

Sinuna vaihtaisin sen ajovalon normaalitehoiseen ja tarvittaessa hunoksi menneen akun, ja alkaisin nauttimaan toimivista sähköistä. En vieläkään näistä mitään ymmärrä, mutta logiikka sanoo että jos sähkösysteemiä kuormittaa enemmän kun laturi antaa, niin ongelmia tulee.
Jos liikut helsingissä niin, voin lainata toimivan kaasarin jossa alkuperäiset suuttimet ja alkuperäisen ilmanputsarin, niin voit ainakin todeta onko vika niissä, vai jossakin muualla.

Taas ennatin kikkailemaan ja hiukan ajamaankin, saatelin seosta , sen minka osasin.
Ainakaan toi mun kalistin ei naemma ole niin tarkka miten se seosruuvi on.
Saadin ensin kaikkien taiteen saantojen ja annettujen ohejiden mukaan, ja lukamaksi seosruuville tuli vain 1,5 kierrosta auki. Ajelin tovin ja sit lammettyaan kunnolla, alkoi ajossa kakomaan.
Stoppasin, ja avasin n 1/4 kierroksen lisaa ja siihen sen jatin.
Nyt toimii, kay ja kukkuu. Tosin valilla kakoo, mut aina se niin on tehnyt.Jossain maarin.

Onko tuo siis se tarkkuus, jolla seos saadellaan kohdilleen ? Onko olemassa joku oikea ja taatusti oikean seoksen aikaan saava metodi ? Esim pakokaasujen mittaus tms ? Olis kiva saada seos prikulleen oikein.

Vaihdoin myos tulpan, NGK Iridiumiin.

Ja takavaloon hankin ja asensin sen Bilteman LED-polttimon. Varmuudeksi.
Aion tulevaisuudessa hankia myos sen paremman laturitsydeemin ja sen taalla suositellun Kolmin jannitteen saatimen. Haluan ja kaipaan tolle vehkeelle varmuutta ajoon.

Tuli sitten tosta kakomisesta mieleeni, ettei se valttamatta olekaan kaasari vika, sehan voi olla myos karjet....tms
Onko olemassa hyvaksi havaittua karjetonta kipunaa Enskaan ? Varmaankin loytyy.
Onko kellaan kokemusta naista?

Jos mulla vaan olis aikaa, mielellani tarttuisin tahan Mikin kaasarin vaihtotarjoukseen.
Lomasta jaljella hiukan paalle viikko, ja huomenna lahden mokille. Autolla....
Enskaani en niin paljon luota etta silla lahtisin !!!
Palaan kylla jo vkl takaisin, ja aikeenani on hiukan ajella. Tai ehka mun tapauksessani, etsia vikoja ! Guyn toiveena oli etta saisin hiukan kilsoja mittariin, etta saisi kannen jalkikiristyksen tehtya. Ennenkuin sen taas lomien paatteeksi talliin tuuppaan odottamaan ensi kesaa. Mulla kun taa ajokausi on tan kolmen viikon kesalomani mittainen ....

Niistä venttiilien kalinoista. Ne voivat tosiaan tulla jakopäästä, tarkemmin sanottuna nokka-akseleista joiden keskinäiset välykset muuttuvat myös koneen lämmetessä. Itse tuskailin pitkään säädelleen tönärien välyksiä ja vaihtaen keinuvipujen pukkeja sekä työntötankoja. Sitten keksin hankkia H:lta semmoiset epäkeskeisesti säädettävät akselit nokille joilla hammasrattaisen välyksiä pääsi säätämään. Jopas hiljeni kone - toki se edelleen hiukan lämpimänä helistää, mutta kalkatukset katosivat sen tien.

Jyrki

Minulla on its as just nyt sama homma että kone kuumenee ja huomasin sen heti sen jälkeen kun minunkin putki oli ruvennut puhaltamaan ohi kannen kiinnityksen kohdasta, enkä ole oikeen muutakaan syytä kuumenemiseen keksinyt kun olen tuota tossa rassaillut. Että voinee johtua sitten siitä?

Uusia huolia: kone kavi TOSI kuumana !!! Mielestani selvasti aiempaa kuumempana.Poikanikin sanoi etta vekotin haisee enemman kuin aiemmin ja kone siis oli tosi kuuma pinnaltaan.

Ei kuumene kone ton takia et putki puhaltaa ohi,on takuuvarma.Sytytyksen ajoitus ja "huuhtelu"on tekijöitä mitkä tohon lämpöön vaikuttaa.Myöhänen sytkä kuumentaa pakopuolta,käyrä sinistyy ym.

No käyrä ei meikäl tuu sen sinisemmäks ku ennenki mut kansi vetää lämpimäks. Sytkänki säädin aikasemmalle ja pitäs olla kohdillaan aika hyvin ja silti... noh, tutkimukset jatkuu.

Minulla oli soikea pakoreikä kannessa jo hankkiessani, eikä mikään toimeenpide sytytys- ja kaasutusjärjestelmissä vaikuttanut soikeuden syntyyn. Se oli valuvika jo tehtaalla. Ainoa keino lievittää ohipuhallushäiriö oli levittää tulenkestävä kitti käyrän juurelle ja asentaa jäähdytyskaulusta ("tähteä") sinne.
Toinen soikeusvika (tehtaan valuvika sekin) sijaitsi vaihteiston kannen kiksi- ja pedaalireijässä, eikä mikään O-rengas tai tiiviste voinut tukkia vaihteistoöljyn vuotoa pakoputkeen. Oli vaan kärsittävä, koska se ei ollut mikään kohtalokas vika.

Kuten Patu sanoi, sytytys ja kaasuseoksen pitoisuus vaikuttavat moottorin lämpötilaan ja käyntiin.

nuwonder kirjoitti:

No käyrä ei meikäl tuu sen sinisemmäks ku ennenki mut kansi vetää lämpimäks. Sytkänki säädin aikasemmalle ja pitäs olla kohdillaan aika hyvin ja silti... noh, tutkimukset jatkuu.

Ei varmaan tulekkaan jos se ohi puhaltaa.Kun putki pitää,koita laittaa kone käyntiin,pimeässä ja sytkä myöhäselle,se käyrä HEHKUU PUNASENA.Nimimerkillä kokemusta on.Toi soikeus tuolla pakoaukossa on enemmän sääntö kuin poikkeus,muuten.

Kysynpä vielä tässä ketjussa, vaikka alkaa jo rönsyillä, että voiko löystynyt kansi vaikuttaa koneen lämpötilaan?

Saahan tuo ronsyillakin, niinhan se ronsyaa mulakin, ihan minne sattuu.

Tanaan mokkireissun jalkeen rykaisin kalistimen tulille, ja lahti ja kavi. Eikun ukko ladulle, kone lampenee kunnolla, ja aloittaa karmean pykimisen. Ja sammui. PAH.

Tien sivuun, jalalle, tutut starttimanooverit, ja kone kay, ekalla.... ajan palan matkaa, pykii....ja sammui. Ja sama show. Ajan ja pykii , ajan ja pykii.
Aina starttaa kuitenkin heti. Ja kay paikalla tyhjaa hienosti.
Tosin tuntuu ettei ota varvia iloisesti.
Ihan kuin bensa loppuis, mutta tankissa on, eika vaikuta vaikka kaannan varatankille.

Toi mun kaasarin irrotus, ja sen suuttimen vaihto ja sen jalkeinen seosruuvin kanssa painiminen on tehny tosta vielakin huonomman.
Kohta en jaksa, ja aika alkaa multa pian loppumaan myos. Viimeinen lomaviikkokin jo menossa.
Ja sitten edessa mopetin talliin vienti.

Ja tohon pakoputkeen viela, juu-u, omani mustuu nyt kannen reian vieretsa, eli ohi se yskii siita.
Milla se runtataan takaisin reikaan , ja mika pyhahenki sen pitaa paikallaan siella?

Hana tukos,ei päästä tarpeeks bensaa läpi.Riittää tyhjäkäyntiin mut ei ajoon.Olisitkos tuhannes kenel tämä on sattunu. Sen tähden se kaasariki tulvis ku sitä roskaa tulee tankist.Muistaakseni sanoin et laita suodatin siihen bensaletkuun.

Niinpa, muistan ohjeesi....
ja diagnoosisi saattaa osua oikeeseen, viittaa juuri noin.
Ja mulla on filsu ja koitin sita paikalleen, filsuun kuuluva oikea letkukoko, oli liian suuri kaasarin sisaanmenoon joka vuoti koko ajan.
Nyppasin sen sitten irti, perskeles.
Ja nyt on ilman filsua.
Vai hana tukossa, johan nyt jotakin.

Sen kertoo jo sekin ettei kääntö varatankille auta,on molemmat puolet tukossa tietty.Ensin tukkeutuu just varatankin puoli,skeida valuu pohjalle.

Sain kouraani muovisen 5 litran kanikan, siihen sitten liruttelemaan letkulla tankista bensaa.
Tuli ulos kylla aika reippaasti, ei niin mitaan ongelmaa. Kummassakaan asennossa.
Eli tama testi viittaisi etta ei olisi tukossa, ainakin lirusi ulos mielstani sellaista vauhtia ettei bensa kertakaikkiaan voi tuolla vauhdilla loppua, ei millaan.
Mihinkas se viittaa, etta se tapahtuu kun ajaa tovin ja lampenee ?
Taytys kai tarkistaa sitten tuo kipunapuolikin.
Karjet ja konkkahan siella on , eiko ?
Mita niista paalisin puolin voi noin helposti vilkaista ? Mulla nyt kohta edessa paluu tyon aareen, brittein saarille. Siksi en ihan kunnon perusteeliiseen vianhakuun voi enka ehdi ryhtya.
Loppuviikosta vien sen talliin, kavi mita kavi.

Ja se tulpan väri oli?Kun se käkätin sammuu kato minkä värinen tulppa on,siit voi vähän päätellä onks vika bensa-vai sähköpuolella.Puola lämmetessään simahtaa jos viallinen on.Kärjet ja konkan näet ku otat kärkikopan kannen auki.

Patulle ehdotan ansiomerkkia aktiivisesta neuvomisesta !!!!!

Tulppa oli uusi, ihan pari paivaa/20 km ajettu iridium, oli tumma, musta kuin hiukan oljyyntynyt.

Avaan ja katson ton karkihassakan, kunhan ennatan.

Molemmilla yhteistä 250cc ja yksi pytty, molemmilla jonkinasteinen moniongelma.

Oireet: Kesken käynnin pari kunnon pätkäisyä ja puhti häipyy täysin. Saattaa lähteä käyntiin tai sitten saa työntää kotiin. Välillä ei lähde käyntiin kylmänäkään. Seokset rikkaalla, antaa kipinää, kun tulpan ottaa irti ja kokeilee polkaisulla. 6V järjestelmä.

Jälkimmäinen tuhosi yhden tulpan 30 km ajon jälkeen, ensimmäinen jätti keskelle peltotietä ja kaikkien vippaskonstien jälkeen työntäminen auttoi, toisella kerralla piti antaa virtaa suoraan akulta puolalle ennen tokenemista. Jälkimmäisessä ongelmana kärkien öljyyntyminen. Saa rapsia aina välillä puhtaaksi.

Kun noissa nyt ei ole kummoinenkaan puristus, niin ei oikein kuullosta siltä, että paine vaikuttaisi kipinään.

Voiko tulppa mennä poikki niin, että toimii satunnaisesti ja paljonko kärkien välinen vastus kun sen mittaa kärkien molemmilta puolilta?

Kaasarit voisi taas putsata kertaalleen, jos siitä olisi jotain apua ja tietty systytyskin on hyvä katsoa, vaikka noilla nyt ei ole tullut juurikaan maileja mittariin.

Tässä on vähän samoja piirteitä, kuin Ekin ongelmaryppäässä....

Meteor53 kirjoitti:

Tässä on vähän samoja piirteitä, kuin Ekin ongelmaryppäässä....

Niinpa...

Kylla ma ton kesytan, kunhan aika antaa myoden. Nyt vain aikaa mulla aivan liian vahan , ajaa ja peuhata sen kanssa.
Se on kylla hassua kun yhteen loytaa ratkaisun (mukamas) tulee heti uusi esille !
Nyt rupeen kylla systemaattisesti asioita kaymana lapi, ja hankkimaan uusia hepsukoita tohon latauspuoleen ja tuon kaasarin vaihdon takuulla toimivaan haluaisin myos tehda.Myohemmin.

Mitäs ohmilukuja puolat näyttää,kärkisytkällä tommonen 5 ohmia olis jotenki haarukas.Kärkisytkäl toi virran kesto ei ol nii häävii.3 A on jo melko tapis.Elektroninen sytkä sietää paremmin,siinä ohmit saa olla tommosta2,5-3.

Lomani loppuu vkl, ja vein kolistimen talliin suosiolla, odottamaan parempaa aikaa peuhata sen kanssa.Viimeistaan ensi kevaana/kesana taas jatkan....
Ja taas lahti kayntiin kuin palmun alta, koskin kaasun ja PUF.Sammui.
Starttasin ja kaasua ja PUFF , sammui.
Kavi tyhjaa OK, kaasulla sammahteli. Nooh, aikani venkoilin ja paasin matkaankin. Katselin kun kone kavi tyhjaa, sylki ulos putkesta mustaa.
Samoin mielenkiintoisen, pykivan lyhyen siirron tallille ajettuani katsoin putken paata, ja se oli mustan noen peitossa. Viitannee aivan liian rikkaaseen seokseen.
Eli minun, ohjeiden mukaan tekemani, seos saato meni ihan kaseikkoon. Tosin pelkasin aivan hirveesti sita laihaksi saatoa.... ehka siksi ehdoin tahdoin ja varmuudeksi sen jatin aivan liian rikkaalle. Nyt en vaan enaa ehdi tehda mitaan. Jatkan kylla.

Aion Hoolta ostaa sen paremman laturihassakan, ja niiden saatimen.Silla paasen aivan varmasti eroon minua vaivaavasta/vaivanneesta sahkojen katoamisesta, sen kanssa voin toki elaa, mutta aika rasittavaa on kun ei uskalla valoja kayttaa ja ajelun jalkeen ei tieda onko akussa eloa vai ei.

Ehka myos sen BOYERin sytkan.Paasisin karjistakin eroon ( vaikkei ne viela ole mulle murheita teettanytkaan ) ja saisin sinnekin nykyaikaisempaa ja parempaa tekniikkaa tilalle. Boyer kai nyt on kuitenkin ihan kelpo ratkaisu kipinointiin ?

Sun muuta. Ja sitten alan sita taas uudella innolla parsimaan kasaan.

Kolinasta en eroon paassyt, vaikka vedin venat liiankin piukeeksi.Tosin, ei liian piukkaan veto myoskaan vaikuttanu laitteen kaynnistymiseen tai kaymiseen lainkaan, joten ilmeisesti vielakin voisin vetaa tiukemmaksi.Kolina meinaan vaimeni.Silti aika mielenkiintoista, etten sanoisi.

Paljon ehdin oppia, ja opin koko ajan.Sita tassa myos tavoittelenkin.Itse vikoja (avullanne tietenkin) roplaamalla, oppii laitteestaan parhaiten.Joka ikinen reisuu, lyhytkin, sai mut aina hyvalle tuulelle. Eniten otti paahan kun se jatti tielle, ja piti autolla saada kotiin. Se kay tyolaaki, kun en itse pakua omista.

Kaikille minua pyyteettomasti auttaneille sydamellinen kiitos !

Palaan asiaan, kun taas saan vapaata ja reissan tannepain, kalkatinta roplaamaan.