Amal Concentric -ongelma

Kysymys kuulostaa varmasti asiaa tuntevalle tyhmältä, mutta missä fyysisesti sijaitsee tyhjäkäyntisuutin. ja miten siihen pääsee käsiksi?
Jouduin vetäisemään varatankin puolelle, ja tietenkin tankin pohjalta lähti mömmöt liikkeelle. Kaivoin pääsuuttimen alta olevasta kolosta n. teelusikallisen moskaa, mutta alakierroksilla käy vielä todella huonosti, eli tyhjkäyntisuuttimessa on vielä tavaraa. Yritin ilmaruuvin alta tihrustella, mutta vähän huonolla menestyksellä.
Tässä kaasarissa ei ole ilmaruuvia vastapäätä muuta kun tyhjä kolo.

Concentricin alkupään malleissa oli erillinen suutin ja myöhemmissä se on kiinteä 20.

Hoolla on artikkeli MK1n virittämisestä: http://www.hitchcocksmotorcycles.com/pictures/content60/TuningandUsingAmalMK1ConcentricCarburettors.pdf


Kaitsu

No mutta tuosshan on hyvä havainnnekuva miten typerästi voi suuttimen sijoittaa. . Kuvassa ei näy ilmaruuvia vastapäätä minkäänlaista porausta, josta päättelen että kun sitä omassa kaasarissa olevaa koloa tarpeeksi kaivelee, löytyy pohjalta suutin, tai sitten ei. Kiitos joka tapauksessa linkistä, laitan talteen.

Tossa on artikkeli myöskin virittelystä:

http://greenbushacres.ca/Motorcycles/Technical/Carburetion/Amal_Carb_Mk1_Rebuild.pdf

Tässä sitten suuttimen muuttamisesta vaihdettavaksi:

http://www.jba.bc.ca/Bushmans%20Carb%20Tuning.html

En kyllä yhtään ihmettele, että MK1 on halpa, eikä kovin arvostettu.

Putsasin kaasarin vielä kerran, asensin, ja totesin että eilinen kotimatka liian laihalla sittetn ilmeisesti poltti pakoventtiilin. Kävi aamulla kymmenen sekuntria kamalalla paukkeella, sammui sitten eikä puristuksia juuri enää löytynyt. Ihmettelin kyllä heikkoa käyntiä, mutta laitoin sen kaasarin piikkiin.
Nyt tarttis varmaan löytää toimiva kansi tai alkaa tilailemaan venttiiliä.

Jos pakoventtiili meni, on se myös seetin menoa, ainakin jos ei ole enää mistä ottaa pois ja työstää pesää syvemmäksi.

Ei ole sitten ihan mikään halpa remontti. J2 sai pakopuolelle seetin jossain Stadin suunnalla, kun sitä valurautakantta piti hitsata poreen takia. Matiaksen Bulletin kanteen vaihdettiin seeti, ohjuri ja venttiili Forssan Tehokannessa. Salossa http://www.vigeliuksenmoottorikorjaamo.fi/index.phtml tekee myös hyvää jälkeä. Viimeksi kansiahommia on tehnyt Forssan Moottorihiomo. Helpompia hommia on tehnyt V-Twin Cityn Atte, nopealla aikataululla kun on lakki kourassa kysynyt kauniisti.

Jos se kansi menee laittoon, niin kun Bulletissa ei alunperin ole venttilien ohjureissa kumeja, niin ne kannattaa pistää. Putoaa öljynkulutus kummasti.

Onko varma ettei mäntä mennyt? Ettei sinne ole mäntäpistiäinen iskenyt reikää?

Ei auta kun toivoa parasta... Tilasin äsken kummatkin venttiilit sekä yläpään tiivistesarjan. Osia odotellessa voikin sitten herätellä erinäisiä kauhuskenaarioita mitä kannen alta paljastuukaan. Alkoi heti vähän jännittämään.

Menee vahvasti viestin otsikon ohi, mutta R-koneistus Keravalla tekee kansitöitä, ja kuvailtuani pahimman mahdollisen skenaarion, lupasivat silti laittaa kuntoon. Heiltä löytyy myös tuumamittaisia Helicoileja.

http://www.ihalines.fi/r/

Kannessa ei oo kun 1/4" BSC (26TPI) pinnapultteja kopissa ja keinussa. Että niitä tuskin tarttee laittaa, mutta jos on pienikin epäilys niin kannattaa laittaa kun kansi on irti. Ne on aika hankalia tehdä kansi paikoillaan.

Itte oon hommannut Helocoilit Hoolta kun eivät maksa enempää kun muuallakaan. Aina niitä välillä tarttee.


Kaitsu

Pieni tilannepäivitys: Jokin muu syy kun laihalla käyminen hävitti puristukset. Sen verran karstaa oli palotiloissa. Vein kuitenkin kannen koneistamoon, koska tiedän että yksi keinuvipuakselipukkien kierre on korkannut. En viitsinyt edes yrittää venttiileitä irti ilman asiallista työkalua. Saa nähdä mitä löytyy.
Pohdiskelin nyt aiemmin täälläkin käytyä keskustelua venttiilinvälyksistä. Olen nelipyöräisen kanssa elänyt uskossa että yhdistelmällä rautasylinterit - alumiiniset työntötangot venttiilinvälys pienenee koneen lämmetessä. Rättisitikassa kuten enskassakin on tämä yhdistelmä, ja kyllähän tuossa melkoinen ero onkin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpölaajeneminen

Yksi mahdollisuus siis on että välykset oli tiukat, ja helteellä sitten alkoi kantamaan.
Olin kauhujutut mielessäni varaututunut viime perjantaina kannen irroitukseen sopivalla määrällä kylmää mallasjuomaa sekä järein työkaluin. Hämmästys oli suuri, kun koivulkapi-vasaraydistelmällä muutaman kerran imukaulan alla olevaan valureunaan sekä pakoaukon seutuville napautettuani kansi oli hanskassa. Ilmeisesti ne kansipulttien alla olevat littaantuvat prikat hieman hannasi, mutta mikään ei ollut esim. ruostunut kiinni.

Ei ku just päinvastoin, kasvaa lämmetessä.

Pari kesää takas kokeilin välyksiä 30 kilsan ajon jälkeen ja oli varmaan kummenesosamillejä kun työntötangossa oli selvä välys. Kyllä ne venttiilit voi säätää kylmänä kantaviksikin, mutta se on veren kerjäämistä nenästä. Nortonin, AJSn ja monen muunkin ohje on: kylmänä työntötanko juuri ja juuri pyörii = 0.004 tuuman välys, Norton Dominatorin 1956 ohjeiden mukaan.

Helpolla pääsit kannen kanssa :-) Yleensä on tiukassa kun perkele ja vaatii ison litanian rumia sanoja ja raakaa voimaa. Parempi näin.

Ei kun lykkyä! Toivottavasti äkkiä takasin tien päälle. On tää Suomen vähäluminen kausi niin lyhyt.


Kaitsu

Juuri näin, välys kasvaa lämmetessä.
Oma kilistin on elävä todiste siitä. Säädän melkein miten vaan, tiukahkoksikin, niin lämmettyään alkaa napunapu.....

Ongelma oli pakoventtiilissä joka oli syystä tai toisesta jäänyt kantamaan ja kärähtänyt. Seetistä eivät koneistamolla olleet varmoja, jonkinlainen rako oli joten vaihtoivat senkin. Pakoventtiilin varsi oli varsin pahasti kulunut, ohjuri sitä vastoin oli täysin mitoissaan. Kummatkin venttiilt vaihdettiin uusiin. Puristusta en edes mitannut ennen remppaa, mutta rempan jälkeen korealaisvalmisteien mittari näytt noin 9,5 kg, joten ei vielä sen puolesta tarvitse mäntään kajota vaikka aikamoinen välys siinäkin oli havaittavissa.
Pisteenä Iin päälle vielä vääränlainen kaasarin kasaus rempan jälkeen, eli huolimaton Amalin neulan kohdistus ja siitä seurannut neulan nuljahtaminen klipsistä irti tuotti ainakin pari harmaata hiusta lisää. Onneksi voimakas bensan tuoksahdus johti äkkiä ongelman ytimeen. 
Ikään kuin tämä ei olisi riittänyt, tänä aamuna katkesi toinen keskiseisontatuen jousi, ja hyvin alkanut työmatka kariutui mukulakiviä raasstavan seisontatuen kolinaan. Vaihdoin kulkuneuvon  katolliseen, ja samalla alkoikin satamaan oikein kunnolla.
Asiaahan Kaitsu työn hinnasta mainitsi, tällä kertaa ei tosin mitään täyttöhitsailtu, mutta enskan seetien koko on niinn huikea että valmiita aihioita ei r-koneistuksella ollut, ja joutuivat sorvaamaan sellaisen. Mutta nyt kone pelittää, seisontatuen ongelmasta huolimatta. Palaan siihen onglmaan, sekä hieman ääntä vaimentavan putkiston puutteeseen juhannuksen jälkeen. Että ei kun Jussia kaikille.

Semmoinen hätäkorjaus seisontatuen jouseen voi löytyä jostain Agrimarketista tai vastaavasta. Itsellä ei ole kahta jousta ja siksi jalka kolisee välillä.

Tuntuu siltä, että noita on eri mittaisia, vaikka periaatteessa jousen pitäisi olla vanhassa nelivaihteisessa aina sama, mutta kiinnityspisteet on vaihdelleet.