Lättäpäät,nuo rakastettavat laitteet.

Avataas tähän osio sivuventtiilikoneista.Eli kokemuksia ko. keksinnöistä. Merkeistä,malleista,vioista,kaikesta mahdollisesta.Onkohan täällä muita jotka ovat omistaneet tuollaisen ihanan vermeen.

Toinen on ukin 3 hepan Wickström-venemoottori. Vene mureni alta, mutta moottori jäi. Venttiilit hiottiin joskus 80-luvulla, hyvin on puristukset pysyneet. Mutta ... se pyöräytetään käyntiin vain muutaman kerran vuodessa. Kiva kuulla sen putputusta, käy niin kauniisti kun on lämmennyt. Pitäis kai hankkia vene.

Toinen on sota-Nortonin ykspyttyinen viisisatanen. Sen ympäriltä taasen puuttuu koko prätkä. Kaunis kone, vaikuttaa hyvältä, en vaan tiedä mihin sen upotan.

Ai niin, onhan mulla se kolmas. Ford Anglia '58, sämpylä-Ankka. Ajettu 80.000 (omistaja jäi kiinni rattijuoppoudesta 62, ja auto jäi seisomaan). Hieno kone!

Sivuventtiilkoneet ovat kauniita. Piste. Ja ääni pehmeä.

Lainaten itseäni:
"Onhan minullakin muutamia kokemuksia sivuventtiilikoneista - nimittäin ruohonleikkurit. Talvisäilytys kosteankylmässä liiterissä, pari tipallista öljyä, muutamaa tipallista bensaa, sytytystulpan putsaus ja käynnistysnarun nykäisy... ruohonleikkuri on heti valmiina töihin.
Samaa ei voida sanoa kaksitahtisista ruohonleikkureista."

Välillä pitää irroittaa leikkuuterä ja hioa se. Samoin koko leikkuutila puhdistetaan ruohotukoista suihkuttamalla vettä ja jynssäämällä harjalla. Käyttövivut ja vaijerit öljytetään CRC 5-56 tai WD40-suihkeella. Mutta itse sivuventtiilimoottori ei vaadi juurikaan korjaamisia, kunhan muistaa vaihtaa moottoriöljyä kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa; putsaa ilmansuodatin joka kevät ja vaihtaa uuteen tarvittaessa; putsaa sytytystulppaa tai vaihtaa uuteen joka kevät ja tankata ruohonleikkuri pienkonebensalla - EI modernilla normibensalla - joka syksy. Kuivunut moderni normibensa kun tukkii kaasuttimen ja kaikki muut.
Kosteankylmästä liiteristä vedetty sivuventtiilileikkuri käynnistyy yleensä pari rajusta narunvetäisystä em.huoltotoimenpiteiden jälkeen.

Omien kokemusteni mukaan kaksitahtileikkureilla tahtoo olla monenlaisia ongelmia talvisäilytyksen jälkeen. Onnekas on se, jonka kaksitahtileikkuri käynnistyy ja toimii hienosti. Joka tapauksessa täytyy varoa, ettei kaksitahtikoneen mäntä leivo kiinni sylinteriin käyttö- tai huoltovirheiden takia.

Juh. Uskomattoman helppoja ja uskollisia ovat nuo vanhanaikaiset moottorit. jos edes pikkasen niistä pitää huolta niin ne vaan toimivat ja toimivat. Ehkä kehitys ei aina ole eteenpäin.

Itse olen jo 10 vuoden ajan kerran vuodessa vieläkin että "oooh " ihan äimän käkenä, ja sen aiheuttaa Vire12 venemoottori, 2-tahtinen, noin 250 kuutioinen Valmetin venemoottori jostain -80 luvun alusta.
Moottori sammutetaan syksyllä suoraan käynnistä ruiskuttamalla varastoöljy kaasariin kunnes kone sammuu.
Se mikä tässä hämmästyttää on se kevät, kun väännät avaimesta ekan kerran niin kone hörähtää käyntiin välittömästi kuin olisi ollut sammuksissa 6 minuuttia eikä 6 kuukautta. Se vaan jaksaa aina hämmästyttää yhtä paljon.

Entäs ne maamoottorit, jotka syöttivät sähköä ja jauhoivat viljaa jauhoksi? Tämän linkin mukaan ainakin Olympia-merkkinen maamoottori on ollut sivuventtiilinen.
http://www.student.oulu.fi/~turytky/maam/

Joo,se oli sukkelaa veivaamist noitten koneitten kans,oli kansiventtiilivehkeitäki vaiks kuin aikasin mut sama valmistaja vois silti "palata"lättäpäähän.Jopa ennen painevoitelua oli noita kansivena koneita käytössä,välillä manuaalisesti pumpattiin ööliä koneelle.Mahto olla aika reissui sihen aikaan.Ja tietty sekaventtiili-koneet siin joukos,imu oli kannes ja pako sivul.Mut on se hiano ääni ku tommone iso sivari käyrä plätkyttää.

Moro

Minä ajelin meleki koko kesän V2 sivarilla 1140 ccm Rojaali ja hienosti se käy, osa porukasta olikin kuuntelemas sitä kunkkutien päätepistees meillä kesällä. Sitte se mun toinen sivari, raaseri joka ei tosiaankaan oo mikää pehemiäkäyntinen, sen koko porukka täälä kesällä voi toristaa, karvanaamahan otti siitä kännikkäkameralla videonpätkän(taitaa olla linkki tällä foorumilla johonaki). Ja myös tuo mun 1924 sivuventtiilikone on tosi pehemiäkäyntinen ja sehän johtuu siitä että niis on palijo pienemmät puristussuhteet ja siitä se kestävyyskin johtuu ja siihen aikahan kiertokanget oli pääsääntöösesti rautaa mikä lisää kestävyyttä. Kuumeneminehan niis on se ongelma, eli männän välys pitää olla porauksen jäläkehen isoompi kuin kansiventtiilis.

että semmottii, ja jos ootta Tampereen suunnalla(Nokia) ajelemas niin soitelkaa ja tulukaa ihimees kuuntelemahan käyntiääniä
0400-376124

T:Pasi