Tuli tänään ajettua Tampereelta ensin Hyvinkään suuntaan geokätkö tapaamiseen. Matkasta selvittiin parilla lyhyellä sadekuurolla. Perillä oli hauskaa, tapasin mm. eestiläisiä kätköilijöitä.
Hyvinkäältä lähdin Kaitsun luo Loimaalle. Tarkoitus oli ennen sunnuntain vaihdelaatikkosessiota lauantai-iltana hieman nauttia virvokkeita. Trumppaa (anteeksi, Enfield on remontissa) käynnistäessä alkoi hieman ripotella. Kun pääsin isolle tielle, iso hana jo aukesikin. Siinä sitten ajettin rankkasateessa yli 100 km. Huomasin että sadepisaroiden otsaan (avokypärä, of course) aiheuttama kipuraja om noin 90 km/h.
Positiivinen puoli tässä kylvyssä oli se, että ajokamat tuli hyvin testattua. Yes-merkkinen ajotakki vettyi n. 5 minuutissa. Uudet kalvo-housut pitivät perseen kuivana koko matkan. Taidan ensi viikolla mennä ostamaan samaa sarjaa takin. Myöskin vedenpitävät henskat pitivät kädet kuivina. Lämmitettävät kahvat komppasivat tässä.
Ajaessa piti pitää kieli keskellä suuta että pysyi ajourien välissä, kuivemmalla kaistaleella, vesiliirroilta turvemmassa. Rekan vastaantulo vastasi sangon heittämistä päin naamaa.
Kaitsu luki hyvin taivaan merkkejä, ja perillä oli kuuma sauna odottamassa, mitä osasin arvostaa tällä kertaa jopa normaalia enemmän. Jälkilöylyjen puinti on juuri kesken, tarkkaavainen kuulija saattaa erottaa jutusta välillä sanat 'Enfield', 'moottori', 'vaihdelaatikko' ja 'perkele'.
Tarkempaan analyyttiseen pohdintaan emme enää kykene. Lattioilta löytyy niin paljon moottoriöljyä ja 7,62 hylsyjä että pystyssä pysymisemme on uhattuna.